Koulutus on Suomen tärkein “luonnonvara”
Puolueeni tavoin haluan olla korjaamassa välittömästi edellisen hallituksen koulutukseen kohdistuneet vajaan miljardin leikkaukset seuraavalla vaalikaudella. Pidemmällä tähtäimellä koulutuksen määrärahat tulee palauttaa vähintäänkin 2011 hallituskaudesta alkaneita leikkauksia edeltävälle tasolle. Kannatan myös toisen asteen maksuttomuutta ja maksuttomuuden myötä oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Taloudelliset realiteetit huomioiden ei ehkä ole mahdollista laajentaa maksuttomuutta varhaiskasvatukseen vielä ensi vaalikaudella, mutta askelmerkit sinne tulee asettaa jo nyt. Koulutuksesta leikkaaminen on ollut lyhytnäköistä ja opportunistista politiikkaa. Lisäresurssit koulutukseen parantavat maamme kilpailukykyä, vähentävät syrjäytymiselle altistumista ja edistävät mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Täysin käsittämätön osa koulutusleikkauksista on ollut ammattikoulureformi. Ammattikoulujen leikkauksia ja opetusuudistusta olen seurannut pettyneenä. Toimenpiteet ovat täysin oikeutetusti saaneet kritiikkiä niin oppilailta, opettajilta kuin työharjoitteluun rekrytoivilta työnantajiltakin. Olen itse suorittanut ammattikoulussa lähihoitajan tutkinnon ja seurannut etenkin tämän koulutuslinjan uudistuksia. On täysin vastuutonta, että opetusvelvoite on sysätty työharjoittelupaikan tarjoaville hoitolaitoksille ja siellä täystyöllistetyille hoitajille. Samalla kun vastuuta on siirretty harjoittelupaikoille, on ammattikoulut vapautettu harjoituspaikoille maksettavista kulukorvauksista, mikä puolestaan heikentää harjoituspaikkojen löytymistä. On kestämätöntä, että maassamme on huutava resurssipula usealla ammattikoulutason osaamista vaativalla alalla (kuten juuri esimerkiksi hoito- ja hoiva-alalla), mutta leikkauksien ja rakenneuudistusten myötä ammattikoulusta valmistuu – jos valmistuu – ammattitaidottomia tutkinnon suorittajia.
Laskutrendissä olevista oppimistuloksista ja etenkin kasvavista oppimiseroista tulee olla huolissaan. On huolestuttavaa, jos peruskoulustamme suoriutuu oppilaita, joilla perustaidot kuten lukutaito eivät ole riittävällä tasolla. Olen keskustellut useiden luokanopettajien kanssa ja saanut kuulla, miten opettajien lisääntyneet velvollisuudet yhdistettyinä ryhmäkokojen kasvuun eivät ainakaan paranna mahdollisuuksia antaa laadukasta opetusta ja huomioida kaikkia riittävästi. Ryhmäkokojen maksimimitoituksen kirjaaminen lakiin lienee tehokkain poliittinen keino turvata tasavertaisemmat edellytykset riittävän laadukkaan ja yksilöllisen opetuksen turvaamiseksi.
Eva Tawasoli on Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Eva on vantaalainen kunnallispoliitikko ja Vihreiden naisten hallituksen jäsen. Eva on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena ja työskentelee terveydenhoitajana vastaanottokeskuksessa. Lue lisää: www.evatawasoli.fi
Evaa äänestät numerolla 436
Suomalaisia on ylikoulutettu jo pitkään. Mitä tästä on seorannut? Kustannustasojen nousua ja eläkepommia. Ei kansakunnassa todellisuudessa riitä aivoja määräänsä enemmän koulutettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalituloksesta näkee onko suomalaiset koulutettu/koulutettu väärin? 😉
Eläkepommi? Älä usko propagandaan. Sitä ei koskaan tullut.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti toiseksi korkeimmat koulutusmenot edelleen Ruotsin ollen hitusen edellä Sipilän hallituksen leikkaustenkin jälkeen.
Sopii vain kysyä, mitä koulutusmenoilla lopulta saadaan aikaan ?
Ainakin korkeakulutetut akateemiset vierastavat Suomessa yrittäjyyttä eniten koko maailmassa ja mielivät sen sijaan kovin hanakasti julkisiin virkoihin tai palkkatyösuhteisiin menestyviin yksityisiin yritysrakenteisiin.
Ilmoita asiaton viesti