Eva Tawasoli

Matematiikasta ei tule karsia - toisesta kotimaisesta tarvittaessa lisäkaistaa

  • Matematiikasta ei tule karsia - toisesta kotimaisesta tarvittaessa lisäkaistaa

Kuluneella viikolla on keskusteltu laajasti matematiikan painoarvosta korkeakouluvalinnoissa sekä tämän painoarvon vaikutuksesta lukio-opiskelijoiden kurssivalintoihin. Keskustelu ajautui lopulta pisteeseen, jossa vaakakupissa olivat reaaliaineet ja matematiikka. Viimeisimpänä Ilta-Sanomat kirjoitti, miten historian ja yhteiskuntaopin laiminlyönti matematiikan ylikorostuneen merkityksen vuoksi osaltaan mahdollistaa populismin resonoinnin yhteiskunnassamme.

Oppiaineita on inhottava asettaa vastakkain, sillä kaikella osaamisella ja laajalla sivistyspohjalla on tietenkin paikkansa. Vastakkainasettelu on kuitenkin väistämätöntä 75 kurssin suoritusvaatimukseen rajattujen resurssien lukiomaailmassa. Pakollinen toinen kotimainen (joka siis suomen kieltä äidinkielenään puhuvilla on ruotsi ja päinvastoin) muodostaa lukiossa vähintään viiden kurssin kokonaisuuden. Vertailun vuoksi tutkintoon vaadittu kemia (1 kurssi), fysiikka (1 kurssi), biologia (2 kurssia) ja maantiede (1 kurssi) muodostavat yhteensä pakollista ruotsin oppimäärää vastaavan osuuden opinnoista. Matematiikkaakaan ei ole pakko lukea lukiossa kuin yksi kurssi ruotsia enemmän. Tästä inspiroituneena kirjoitin Twitteriin ajatuksen siitä, että opiskelijoiden kaistaa voisi tarvittaessa ja halutessa vapauttaa matematiikalle tai laiminlyödyiksi joutuneille reaaliaineille toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta. 

Uussuomalaisena minua ei ole velvoitettu opiskelemaan ruotsia enkä sitä osaa. Siten minkään näköistä henkilökohtaista antipatiaa ruotsin kieltä tai sen opetusta kohtaan minulle ei ole kehittynyt. Ylipäätään ruotsi vaikuttaa helpolta kieleltä lausua ja loogiselta oppia. Olenkin päässyt osittain ulkopuolisena tarkastelemaan ruotsin kielen asemaa suomalaisessa koulumaailmassa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Perspektiiviä vähemmistökielipakkoon minulla on kuitenkin synnyinmaastani Iranista. Pienen vähemmistön (n. 3% väestöstä) kirjaimellisesti pyhäksi kieleksi koettu arabia on poliittisin, ideologisin ja kulttuuri-uskonnolisin syin saanut vastaavan pakkoaseman koululaitoksissa kuin lähes yhtä pyhä ruotsi Suomessa. Opetustuloksetkin ovat hyvin samankaltaisia eikä arabiaa Iranissa osaa vieraana kielenä kovinkaan moni - valtakielet kuten englanti ja ranska ovat tosiasiallisesti puhutut vieraat kielet. Erottava tekijä maiden välillä on se, että Iranissa arabian asemaa puolustetaan poliittisen pakon edessä - Suomessa ruotsia hämmentävästi, ja ainakin näennäisesti, vapaaehtoisesti.

Suomessa päättäjät, media ja osa kansalaisistakin pyrkivät perustelemaan ruotsin asemaa ja pakollisuutta kaikilla kouluasteilla mitä erilaisimmin keinoin. Kieltä tulisi opettaa kaikille esimerkiksi kauppasuhteiden edistämisen vuoksi, vaikka Saksa ja Venäjä ovatkin tärkeimmät kauppakumppanimme. Välillä perusteena käytetään perustuslaillista velvoitetta, mikä on yksiselitteisesti väärin. Opetuksesta säätävät lait ja perustuslaki eivät ole sidoksissa toisiinsa ja ruotsin asema koululaissamme on ollut nykyisen kaltainen vain noin puolet perustuslakimme voimassaolosta. Ennen viimeisintä opetusuudistusta kotimaisten kielten opiskelulle säädetyt tavoitteet eivät edes olleet ruotsin ja suomen kielten osalta tasa-arvoiset. Suomea on opiskeltu, jotta äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelija pärjää paremmin valtaväestön kielen kanssa. Suomen kieltä äidinkielenään puhuva opiskeli ruotsia mm. kaksikielisyyden arvostamiseksi ja pohjoismaiden identiteetin ja kulttuurin ymmärtämiseksi.

Huomioiden kielen opetukselle annetut perustelut sekä tutkimukset oppimistuloksista ja kielenopetuksen hyödyistä on helppo tehdä johtopäätös, että toisen kotimaisen kielen pakollisuudessa on kyse puhtaasti ideologisesta kysymyksestä - aivan kuten pakkoarabian kohdalla synnyinmaassani. On ristiriitaista ja jopa hyödytöntä opettaa koko väestölle kieli, joka nykyisillä oppimistuloksilla ei palvele lähes ketään. Kollektiivisesti huonosta ruotsin kielen taidosta suomenkielisten keskuudessa toimii todistuksena esimerkiksi selkkaus Vaasan sairaalasta ja ruotsinkielisten kiintiöt korkeakouluissa – ruotsiksi emme tosiallisesti pysty reaalimaailmassa toimimaan erityisen hyvin.

Tämän vuoksi, jos lukion oppiaineita pitää alkaa Ilta-sanomien pääkirjoituksen hengessä, yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi laittamaan vaakakuppitarkasteluun, tulee toinen kotimainen laittaa sinne ensimmäisenä. Etenkin kun samaan aikaan suomalaisten muukin kielitaito rapistuu eikä oppimisresurssien käyttö ruotsin kieleen paranna tätäkään tilannetta. Valitettavasti näyttää tosin siltä, että hallituisneuvotteluissa kaavailtu toisen kotimaisen ylioppilaskirjoituspakko tulee entisestään syömään kaistaa universaaleilta tieteiltä, yhteiskuntaopinnoilta ja mahdollisesti yksilön kannalta ja yhteiskunnallisesti merkityksellisemmiltä kieliltä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Asiaa. Matematiikka on käytännössä ainoa kouluaine, joka opettaa ja edellyttää loogista ajattelua. Sekä korkeakoulujen, että Pisa-tutkimusten mukaan matematiikan osaamistaso on Suomessa heikentynyt, jopa merkittävästi. Ruotsinkielen tuominen takaisin pakolliseksi on askel täsmälleen väärään suuntaan ja kertoo minkälaisia lehmänkauppoja Rinne on halukas tekemään piittaamatta lainkaan, minkälaista vahinkoa ne Suomelle aiheuttavat.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Oma kysymyksensä on miksi matematiikka on nostettu Suomessa ainoaksi loogista ajattelua kehittäväksi oppiaineeksi. Miksi sellaiseksi ei kelpaa logiikka? Ainakin anglo-amerikkalaisessa maailmassa tuon filosofiasta juontuvan oppiaineen opetuksella on pitkät perinteet. Jostain syystä logiikan asema oppiaineena on kuitenkin meillä Suomessa aika huono. Se on sääli, sillä logiikka olisi oppiaineena erinomainen juurikin humanistisissa aineissa lahjakkaille (tai itse puhuisin lahjakkuuden sijaan motivaatiosta) opiskelijoille. Itsekin olen ollut aina kiinnostunut filosofiasta ja tieteenfilosofiasta ja logiikka olisi tuota täydentänyt mainiosti, mutta aikoinaan lukiossani sitä ei ollut saatavilla ainuttakaan kurssia.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Tähän ei paljon lisättävää. Hyvä teksti. Pakkoarabia olikin mielenkiintoinen kuriositeetti.

Luulisi, että tässä on oppositiolle yhteinen huoli. Voisi olettaa, että hallitusrintamakin on asiassa haavoittuva.

Kansalaisaloite tästä on saatava aikaan myös.

Ikävä kyllä pakkoruotsi koskee pientä osaa kansaa eikä liikuta suuria kansanjoukkoja.

Olisi myös mukava tietää mitä mieltä uudistuksesta on pian lukion aloittavat jotka ikävä kyllä alaikäisiä lähinnä.

Roope Kolehmainen

En ymmärrä, mitä tarkoitat kommentillasi "pakkoruotsi koskee pientä osaa kansaa eikä liikuta suuria kansanjoukkoja"

Pakkoruotsi koskettaa n. 95 % kansasta. Uudistuvan oppivelvollisuuden myötä se tulee koskettamaan tätä samaa osuutta vielä kolme pakollista lisävuotta, minkä osalla tulee kruunaamaan pakollinen yo-ruotsi.

Pakkoruotsista on tehty myös useita kansalaisaloitteita - viimeisin kävi ottamassa eduskunnassa hylkäyksen lukemin 134-48. Meni sentään äänestykseen, vaikka sivistysvaliokunta ehdotti suoraa hylkyä. Muut ovat jääneet median hylkimiksi eivätkä ole saaneet tarvittavaa kannattajamäärää.

Käyttäjän EsaHeikkinen kuva
Esa Heikkinen

Pakkoruotsin osaaminen on tarpeellista vain osalle virkamieskuntaa , joka tekee 5% pakkoruotsin lukijoista. Se ei ole tarpeen lopuille 95%:lle pakkoruotsin lukijoista, eikä se liikuta heitä siinä mielessä että heidän tulisi osata ruotsia koulun jälkeen.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Tämä ruotsinkielen kirjoituspakko syö jo valmiiksi kyseenalaisia hyötyjä oppivelvollisuuden pidennyksestä. Kustakin vuosikurssista 5 % tulee reputtamaan kirjoitukset, koska arvosanat tulevat Gaussin käyrän mukaan.

Jää nähtäväksi, millaisiin ratkaisuihin on päädytty uussuomalaisten osalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jos suomalaiset tähän hulluuteen vielä suostuvat, niin eipä juuri tyhmempiä päätöksiä voi omalle maalleen tehdä....Vastarinta tulee olemaan pitkäikäistä ja hyödyttää eniten persuja, jotka ainoana puolueena tajuavat, ettei pakkoruotsi ole Suomen etu. Seuraavat vaalit tulevat olemaan todella mielenkiintoiset:)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Ruotsinkielen opiskelu ei tunnu haittaavan suomalaisten suurta enemmistöä. Se on yksi vahva osa, joka liittää
meidät osaksi maailman onnistuneimpaan maailmankolkkaa, eli pohjoismaihin. Maantieteellisesti me emme ole skandinaviaa, mutta kielellisesti ja kulttuurisesti olemme osa sitä.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Niin siis suomalaisten suuri enemmistöhän vastustaa pakkoruotsia, kyselyiden mukaan.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Kaikkien kyselyiden mukaan selkeä enemmistö lopettaisi pakollisen ruotsin opiskelun, joten mihin perustat väitteesi, että se ei tunnu suomalaisia haittaavan?

Käyttäjän juhawelling kuva
Juha Welling

Itse en ole ymmärtänyt syytä, miksi korkeakouluhauissa noudatetaan yhtenäistä linjaa pistejaossa. Miksi laajasta matematiikasta saa pisteitä kaikkiin eri opintoaloihin?
Eikö olisi paljon järkevämpää, että jokainen korkeakoulu/tiedekunta voisi itse vaikuttaa niihin sisäänpääsyn kannalta merkittäviin aineisiin?

Mielestäni pääsykokeet antavat joka tapauksessa merkittävää tietoa hakijoiden osaamistasosta sekä motivaatiosta. Pääsykokeiden ja lukion arvosanojen (kohdennettuina kys.alaan) yhdistelmällä näkisi melko hyvin oppilaan soveltuvuuden alan koulutukseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsin kieltä tarvitaan Suomessa niin kauan, kun maa on kaksikielinen. Nyt on jo paljon opiskelijoita, joilla on vaikeuksia valmistua yliopistosta, koska kielikoe ei onnistu. Pakollinen ylioppilaskoe pakottaa opiskelemaan ruotsia, koska sitä kuitenkin ainakin yliopistossa on osattava.

Kaksikielisyys on poliittinen päätös, siitä merkittävät puolueet ovat yksimielisiä. Minulle Suomen ja Ruotsin personaaliunioni sopisi oikein hyvin ja mahdollista maiden yhdistämistä varten tarvitaan ruotsia osaavaa virkamieskuntaa.

Roope Kolehmainen

Kuten kirjoittaja toteaa ei Suomen (perustuslaillinen) kaksikielisyys ole mitenkään sidoksissa pakolliseen kouluopetukseen. Kaikille pakollinen ruotsin osaaminen ei voi olla peruste pienen joukon virkamiesruotsille, joka ei - kuten kirjoittaja toteaa - kuitenkaan kelpaa esim. Vaasan sairaalan tapauksessa ruotsinkielisen palveluvelvoitteen täyttämiseen.

Kaksikielisen maamme rajojen sisällä tätä pakkoa kierretään jo Ahvenanmaalla, jossa toisen kotimaisen pakko-opiskelua ei harjoiteta.

Jos personaaliunioni perustettaisiin, miksi ihmeessä hallintokieli olisi ruotsi kaksikielisyyden tai suomen kielen asemesta? Mikä ihme antaa ruotsille aina Suomessa kyseisen kielen oletusarvoisen aseman valtakielenä?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Nyt on jo paljon opiskelijoita, joilla on vaikeuksia valmistua yliopistosta, koska kielikoe ei onnistu".
Tuoko olisi peruste vaatia kaikilta hyödytöntä pakkoruotsin pänttäämistä. Muut tuntuvat olevan huolissaan opintojen venymisestä. Pakkoruotsillako valmistumista nopeutetaan ?

Olisiko mitään muuta keinoa ?

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

Kuten blogisti toteaa, Ruotsi on helppo kieli. Englanti ja varsinkin saksa toimivat erinomaisina portteina ruotsin opiskeluun aikuisiässä. Jos virkamiesruotsista halutaan pitää kiinni, ruotsin opiskelu aikuisiällä on helppoa kun osaa ensin hyvin vaikka saksaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Eli saksaa muka oppii lukemalla pakkoruotsia.
Ranskaa muka oppii lukemalla pakkoruotsia.
Englantia muka oppii lukemalla pakkoruotsia.
Venäjää muka oppii lukemalla pakkoruotsia jne.

Kerron suuren salaisuuden: ei se mene niin.
Sellaisen kielikylvyn jälkeen ei osaa mitään kieltä kunnolla. Osaaminen jää kyökkitasolle.

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

Luitkohan kommenttini huolella? Totesin siis että jos ruotsia on pakko opiskella, sen voi tehdä aikuisiässäkin kun osaa ensin hyvin saksaa. Eli pakkoruotsi on täysin tarpeeton

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #19

Luin ja luulenpa ymmärtäneenikin. Kommentti henkii ymmärrystä pakkoruotsin porttiteoriaa kohtaan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eiköhän ongelma ole joka tapauksessa osaamistason lasku. Suhteellinen arvostelu ei myöskään siinä auta.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Pakkoruotsi on täysin järjetön asia.

Käyttäjän MiaSusannaKinnunen kuva
Mia Kinnunen

Jos toista kotimaista pitäisi karsia, niin miten sitten meinasit, että ruotsinkieliset pärjäisivät yhteiskunnassa, kun ruotsin kieli kuitenkin on toinen Suomen virallisista kielistä ja ruotsunkielisten tulisi saada palveluita ruotsin kielellä. Ja toisekseen matematiikan pakollisten kurssien määrä riippuu siitä, onko valinnut pitkän vai lyhyen matematiikan.

Roope Kolehmainen

Eiköhän ruotsia äidinkielenään pärjää yhteiskunnassa aivan samalla keinolla kuin muutkin vieraskielten vähemmistöjen edustajat: opettelemalla valtaväestön kielen eli suomen.

Jos perustuslaillisesta oikeudesta saada palveluita halutaan pitää kiinni, niin uskoisin tulkkipalveluidenkin tulevan halvemmaksi kuin kaikkien pakkoruotsiin kipattujen eurojen ja hukattujen resurssien vaihtoehtokustannusten. Selvää on, että nykymalli ei kelpaa edes ruotsin kielisille. Kaikki opetetaan "puhumaan" ruotsia, mutta lopulta suomenkielisten tuottamat palvelut eivät ruotsin kielisille kelpaa (kuten kirjoittajan mainitsemasta Pohjanmaan sairaalapäivystys-esimerkistä käy ilmi)

Käyttäjän MiaSusannaKinnunen kuva
Mia Kinnunen

Opiskelevathan ruotsalaisetkin Ruotsissa suomea, koska siellä on saatava palveluja myös suomen kielellä, kuten muillakin vähemmistökielillä.

Muutenkin sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa täytyy saada kielikoe läpi. Ruotsia on pakko osata, jotta Suomi tulee muiden pohjoismaiden kanssa toimeen. Toki joissain tilanteissa riittää englannin kielen taidot, mutta ei kaikissa. Esimerkiksi minulla on tuttu, joka joutuu käymään silloin tällöin Ruotsissa työn puolesta. Useimmiten hän on pärjännyt englannilla, mutta on käynyt niinkin, ettei ruotsalainen ole osannut englantia, jolloin oli pakko käyttää ruotsia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #40

Haiskahtaa vähän trollaukselta, mutta kommentoin kumminkin.

Mia Kinnunen: - "Opiskelevathan ruotsalaisetkin Ruotsissa suomea, koska siellä on saatava palveluja myös suomen kielellä,"

Ruotsalaiset tekevät sen vapaaehtoisesti, joten ei voi verrata.

- "kuten muillakin vähemmistökielillä."

Mitenkäs ne muiden vähemmistökielten palvelut onnistutaan järjestämään ilman pakollista opetusta koulussa?

- "Ruotsia on pakko osata, jotta Suomi tulee muiden pohjoismaiden kanssa toimeen."

Pakko osata...

- "Toki joissain tilanteissa riittää englannin kielen taidot, mutta ei kaikissa."

...paitsi, että ei ihan pakko kuitenkaan,...

- "Esimerkiksi minulla on tuttu, joka joutuu käymään silloin tällöin Ruotsissa työn puolesta. Useimmiten hän on pärjännyt englannilla,"

...tai itse asiassa aika harvinaista, että pitäisi osata.

- "mutta on käynyt niinkin, ettei ruotsalainen ole osannut englantia, jolloin oli pakko käyttää ruotsia."

Kuinka yleisiksi arvioit tilanteet, joissa jotain oleellista jää ruotsalaisten kanssa kommunikoimatta sen takia, että ruotsalainen osapuoli ei osaa englantia? Onko se niin yleistä, että sillä voisi oikeuttaa vaatimaan kaikkia suomenkielisiä opiskelemaan koulussa ruotsia?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #40

Tehdään nyt ihan selväksi, että Ruotsissa ei kenenkään ole pakko opiskella suomea. Siihen, että Suomessa saa tarvittaessa palveluja ruotsiksi, tai saameksi tai viittomakielellä, ei varmasti tarvita yleistä koulun pakkoruotsia eikä yliopistojen virkamiesruotsin koetta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ainakin minun sukulaistyttöni sai työtä suuresta suomalaisesta pörssiyhtiöstä koska osasi ruotsia ja englantia suomen lisäksi. Firmalla oli yhteistyötä Ruotsin kanssa. Mikäli työmahdollisuudet ovat Suomessa huonot, ihmiset menevät melko usein Ruotsiin tai Norjaan töihin. On paljon syitä tarvita ruotsin kieltä. Hoitoalan ihmisiä lähtee paljon sekä Ruotsiin, Norjaan että Britanniaan koska Suomen työolot ja palkkaus kehnoja.

Roope Kolehmainen

En usko, että kukaan kiistää ruotsin osaamisen mukanaan tuomia etuja. Kuitenkin tilastollisesti on selvää - kuten kirjoittaja tästäkin asiasta lausuu - että esimerkiksi kauppasuhteiden tai työmarkkinamahdollisuuksien osalta kollektiivisesti pakotettuna tulisi kyllä lukea jotain aivan toista kieltä kuin ruotsia. Paljon parempi olisi tietysti, että jokainen saisi valita tuon kielensä aivan itse. Painoarvoltaan nämä henkilökohtaiset kertomukset ovat kaikkein heikoimpia argumenttejä mielestäni - niillä voi perustella kaiken pianonsoitosta neulomiseen.

On myös aika kyseenalaista, että Suomen tulisi pitää pakkoruotsisysteemiä (ja sen vaatimia investointeja) yllä sen vuoksi, että edistämme henkilön työperäistä maastamuuttoa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Siis yhden sukulaistytön takia kaikkien Suomessa on luettava pakkoruotsia ?

"...sekä Ruotsiin, Norjaan että Britanniaan...".
Britanniaan mennessäkö pakkoruotsia tarvitaan ?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ei Britanniassa tietenkään ruotsia tarvita, lausuin vain esimerkkejä siitä mihin maihin suomalaiset hoitajat menevät yleensä töihin. Itse sairaanhoitajana tiedän mihin hoitajat yleensä suuntaavat. Sukulaistyttö tuli mieleen koska sinne haki myös poika, jolla ruotsi ei ollut hallussa, englanti kylläkin. Sinänsä minulle itselleni on ihan sama mitä kieliä kouluissa luetaan. Mutta muistaakseni Itä-Suomen kouluissa annettiin muutama vuosi sitten mahdollisuus valita venäjä toiseksi kieleksi, koska sitä tarvitaan siellä enemmän kuin muualla. Oppilaat eivät halunneet lukea venäjääkään, joten ruotsi jäi...

Roope Kolehmainen Vastaus kommenttiin #27

Itä-Suomen kielikokeilun asetelmassa ei ollut järjen häivääkään ja sen tuloksista ei erityisen pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannata vetää. Sen johtopäätöksen voi tehdä, että lapsilla on viisaita vanhempia, jotka osaavat kyllä tehdä olosuhteisiin nähden oikeita valintoja tilanteen tullessa. Tämä puoltaa vapaata kielivalintaa.

Useimmat vanhemmat valitsivat lapselleen ruotsin, koska ymmärtävät, että ilman ruotsin kielen peruskoulupohjaa, lukiossa ja korkeakoulussa iskevät pakkoruotsin reaaliteetit vasten kasvoja. Todellisia tuloksia valinnanvapauden osalta saataisiin, jos velvoite pakkoruotsista jatkokouluasteilla poistettaisiin muun kuin ruotsin kielen valitsevilta oppilailta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#16:
Tein tässä pienen yhteenvedon niistä sukulaisistani, jotka ovat tarvinneet työssään vieraita kieliä toimiessaan Suomen rajojen ulkopuolella joko suomalaisen tai kyseisen maan firmojen leivissä. Tulokset: espanjaa Etelä-Amerikassa, saksaa Saksassa,Itävallassa ja Svitsissä, englantia USA:ssa, englantia ja kiinaa Kiinassa ja venäjää Venäjällä. Olisi varmasti hyvä, jos näkökenttä yltäisi kauemmas kuin Pohjanlahden rannoille. Ja ennen kaikkea, suomalaiset firmat tarvitsevat sekä viennissä, että muissa ulkomaan toiminnoissaan selvästi nykyistä laajempaa kielitaitoa, etenkin saksaa, espanjaa, ranskaa ja kasvavassa määrin kiinaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsinkieliset lukevat pakollisena suomea alakoulusta lähtien, koska he tietävät tarvitsevansa sujuvaa suomen taitoa viimeistään työelämässä. Eivät he todellisuudessa tarvitse suomenkielisten ja vieraskieliseen vähemmistöön kuuluvien tarjoamia "ruotsinkielisiä" palveluita. He kun osaavat noissa palvelutilanteissa poikkeuksetta paremmin suomea kuin vastapuoli ruotsia.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ruotsinkieliset myöntävät olevansa kaksikielisiä ja käyttävänsä pääsääntöisesti suomenkielisiä palveluita.

Me suomenkielinen valtaenemmistö ja vieraskielinen vähemmistö, siis 95%:n enemmistö, emme tietenkään tarvitse virallista kaksikielisyyttä yhtään mihinkään. Se on meille vain kohtuuton taakka ja miljardiluokan kustannus, joka vuosi.

Meidän 95%:n enemmistön tulee vapauttaa itsemme velvollisuudesta tuottaa palveluita ruotsinkieliselle vähemmistölle, poistaa kaikki julkisten tehtävien ruotsin taidon vaatimukset, tehdä ruotsi vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasolla ja muuttaa Suomi virallisesti yksikieliseksi suomenkieliseksi maaksi. Sitä vaatii maan suuren valtaenemmistön etu.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Järkevintä olisikin poistaa ruotsin kielen virallinen asema, ja tehdä maasta virallisesti vain suomen kielinen - rahaa säästyisi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiinnostavinta avauksessa on huomio, että kehittyneen maan lukion pakollisissa kursseissa on kaikkia varsinaisia tieteitä yhteensä saman verran kuin yhtä tarpeetonta kieltä.

Veli-Pekka Tihlman

Tiedeopetusta voidaan edelleen vähentää ylimitoitettuna. Jos osaa kieliä, ymmärtää kulttuureja ja sitä kautta sivistyy. Ruotsia tarvitaan indoeurooppalaisena pohjoismaisena kielenä ja myös venäjää tulisi osata, jotta ymmärtäisimme, mitä vihollinen kulloinkin hautoo..

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Pakko on rangaistus tai pelitasoitus siitä, että ruotsinkieliset joutuvat olosuhteiden pakosta joka tapauksessa opettelemaan suomea. Lopputuloksen kannalta olisi täysin samantekevää, vaikka suomenkieliset lukiolaiset hyppäisivät pituutta tai pelaisivat mölkkyä vastaavan ajan - kunhan vain eivät opettele mitään mistä saisivat kilpailuetua (esimerkiksi samalla työmäärällä hankitusta saksan, ranskan, venäjän tms taidosta).

Lopputuloshan on se, että 95% ei tule käyttämään taitojaan missään. Loput 5% eivät ikinä millään koulutuksella voi saavuttaa taitoa mikä ruotsalaisille riittäisi. Siitä ovat osoituksena juuri nuo sairaalat ja poliisihallinnon "uudistukset": vaikka jokainen on opiskellut koko opiskelu-uransa ajan ruotsia ja on valmis lisäopetukseen, ei se riitä.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Mutta muistaakseni Itä-Suomen kouluissa annettiin muutama vuosi sitten mahdollisuus valita venäjä toiseksi kieleksi, koska sitä tarvitaan siellä enemmän kuin muualla. Oppilaat eivät halunneet lukea venäjääkään, joten ruotsi jäi...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei annettu oikeasti mahdollisuutta. Ruotsi-velvollisuus säilyi, eli vaikka olisi valinnut venäjän kieleksi, ei sillä olisi saanut vapautusta esimerkiksi virkamiesruotsista.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niin todellakin uudistus oli täysi susi, koska Suomessa ei voi opiskella edes ammattikoulussa ilman pakollista ruotsia. Puhumattakaan korkeakouluista, joten kaikki tiet olisivat olleet oppilailta tukossa jatko-opiskeluihin. En ymmärrä, miksi uudistus ylipäätään tehtiin??

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Erinomainen kirjoitus, jossa yhdistyy niin sanoakseni ulkopuolinen ja sisäpuolinen perspektiivi.

Käyttäjän EsaHeikkinen kuva
Esa Heikkinen

Ansiokas kirjoitus. En tiennyt että pakollinen ruotsin opiskelu vie niin paljon aikaa muilta tärkeiltä oppiaineilta. Edellä kirjoituksessa ja kommenteissa on todettu että ruotsi on helppo kieli. Miksi ei siis ruotsin opiskelua voisi aloittaa vasta lukiotasolla ja myöhemmin aikuisopiskeluna, jos ruotsin osaaminen näyttää tarpeelliselta? Tämä on jo odettu yllä kommentissa (Lassi Lappalainen) ja toistan saman idean tässä.

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

Minulla on kaksi käytännön esimerkkiä ruotsin kielen oppimisen helppoudesta aikuisiällä - jo edesmenneen työtoverini ja omani.

Työtoveruutemme alkoi kun minä olin noin 45 ja hän noin 55. Hän oli aikanaan lukiossa inhonnut ruotsia ja saanut sen nipin napin läpi - viitonen ja alhaisin mahdollinen arvosana yo-kirjoituksissa. Sanaakaan hän ei ollut tarvinnut työelämässä ruotsia, mutta hän oli tehnyt pitkän työuran mm. Länsi-Saksassa. Tuossa yli viidenkymmenen iässä hän joutui kouluttamaan ruotsalaisia erikoisalassamme. Ruotsalaiset kokivat englannin kielisen koulutuksen hankalaksi ja pyysivät työtoveriani kouluttamaan ruotsiksi.

Niinpä hän alkoi kouluttaa ruotsiksi. Kielioppi ei ollut aina kohdillaan, mutta erittäin sujuvasti hän hommansa hoisi. Opiskelematta siis lainkaan ko kieltä liki 40 vuoteen. Totta kai oli kuullut ruotsia Suomessa asuessaan.

Oma esimerkkini ei ole ihan tuolla tasolla, mutta totean että en ole lukioaikani jälkeen opiskellut tippaakaan ruotsia - saksaa ja englantia sitäkin enemmän. Puhun ruotsia varmasti paremmin kuin lukioaikanani.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Aika jännää että eniten puhuttaa tuo pikkujuttu eli pakkoruotsi, vaikka hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön näyttää vihdoin löytyvän poliittista tahtoa. Hallitus aikoo laatia muun muassa väkivallan torjuntaohjelman sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädännön suostumusperustaiseksi. Myös väkivallan uhrien tukipalveluita, turvakotipaikkoja ja seksuaalisen väkivallan uhreja auttavia Seri-tukikeskuksia lisätään. Hallitus aikoo myös parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja nostaa pakolaiskiintiötä.

Eilen julkaistu hallitusohjelma näyttää myös luonnon kannalta historiallisen lupaavalta. Uusi hallitus on muun muassa lisäämässä luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuodessa, jatkamassa soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista ja purkamassa energiantuotannon kannalta merkityksettömiä patoja. Näin laajat ja monipuoliset kirjaukset ovat välttämättömiä, sillä luonto on hätätilassa. Myös ilmastokriisin kiireellisyys näkyy hallitusohjelman kirjauksissa.

Roope Kolehmainen

Asian skaala suhteessa muihin hallitusohjelman kohtiin riippuu katsontakannasta. Itse katson kirjoituspakon olevan pakkoruotsi-instituutiota ja systemaattista tarpeetonta kaksikielisyyttä pönkittävä keino. Kaksikielisyyden ylläpito ei taas esimerkiksi kansantalouden näkökulmasta ole pieni asia.

Kukaan ei ole Suomessa tohtinut selvittää kaksikielisyyden vaikutuksia kansantaloudelle. Esimerkiksi YLE:n kaksikielisyyteen menee vuosittain n. 50 miljoonaa euroa, mikä on lähes 10 % hallituksen arviosta uusista verokertymistä. Valtio-osuuksin tuetaan kaksikielisiä kuntia tuottamaan kaikki kaksikielisyyteen liittyvät palvelut ja toimenpiteet. Esimerkiksi Lohjan saama avustus on 1,8 miljoonaa ja kaksikielisiä kuntia on ~50, mikä tekee tästäkin kymmenien miljoonien menoerän.

Lisäksi pitää ottaa huomioon vaihtoehtoiskustannukset hukatuista resursseista ja kielitaitomme köyhtymisestä. Uskoisin vuositasolla koko homman olevan 200-500 miljoonan investointi. Olisi hienoa, että joku selvittäisi joskus kunnolla, onko kyseessä pikkujuttu.

Käyttäjän jrusanen kuva
Jari Rusanen

Vaikuttaa siltä, että suunnitelma pakollisen ruotsin palauttamisesta yo-kirjoituksiin nousee uuden hallituksen yhdeksi pahimmista kompastuskivistä. Kansan tuomion lisäksi argumentit kaikille pakollisen ruotsin puolesta vaikuttavat kovin keppoisilta vasta-argumentteihin verrattuna.

Ruotsin osaaminen on kieltämättä hyödyllistä - kuten kaikkien muidenkin kielten osaaminen. Minkään tietyn kielen pakottaminen jokaiselle suomalaiselle ei kuitenkaan kuulu yksilön vapautta korostavaan nykypäivään. Se, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ei tarkoita, että jokaisen suomalaisen pitäisi olla kaksikielinen.

Blogisti Eva Tawasolin kirjoitus on oiva ja hyvin argumentoitu vaihe tässä ikuisuuskeskustelussa - jonka RKP:n yltiövaatimukset hallituksessa näyttävät taas saaneen uuteen roihuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset